Missään ei ole mitään järkeä. Ei 4kymppiset ei tupakoimattomat raakaa viinaa juomattomat VOI sairastua syöpään.

Tiistina aamulla lyhyen jonottamisen jälkeen tehtiin tähystys viemällä suun kautta tähystin ruokatorveen. Ruokatorvi oli jo pahasti tukkeessa ja tähystintä oli vaikea liikutella siellä. Koepala napsittiin samalla kertaa, kun todettiin, että ruokatorvessa on paljon tukkivaa kasvustoa ja kuviakin on hankala saada tähystimellä.

Mies siirrettiin suoraan osastolle tiputukseen odottamaan aamun tietokonetomografiaa. Nokkelampikin voi päätellä, ettei hyvältä näyttänyt.

Kotona oli pakko kertoa lapsille 16v ja 19v, mitä oli meneillään. Iskä sairaalassa ja jatkotoimenpiteet odottivat.

Tässä vaiheessa mies siirrettiin jo toiseen huoneeseen, osastolla oli ruuhkaa.

Aamupäivällä tehtiin kuvaus ja kerrotiin, että iltapäivällä todennäköisesti tulee alustavat tulokset, kunhan lääkärit ehtivät katsoa kuvia ja joku tulee osastolle käymään.

Miten pidetään hullua jännityksessä ?

Kukaan ei tietenkään ilmestynyt koko päivänä kertomaan mitään. Illalla mies siirrettiin yksityishuoneeseen.

Aamukierrolla lääkäri kertoi kuvauksen tulokset. Kasvain ruokatorvessa ja kaksi etäpesäkettä maksassa, ei voi leikata.

Sain viestin mieheltä puhelimeen, että minut löytää huoneesta 9. Siinä vaiheessa aavistin todella asioiden olevan päin persettä, ainakin, jos huone olisi yksityishuone.

Päivä oli siis tostai, kun menin sairaalaan kuulemaan tuloksista. Mies odotteli aulassa ja sanoi, että mennään tuonne huoneeseen. Fiilikset ei olleet korkealla, kun ovi aukeni ja huone oli yhden hengen huone.

Jännä miten ihmisen mieli on nopeampi, kuin fyysiset reaktiot. Mies kysyi haluanko kuulla häneltä vai lääkäriltä. Sanoi melkein samaan hengenvetoon, että kirurgi lupasi tulla heti pyydettäessä.

Siis meitä varten ? Sairaalan tärkeä iso viisas kirurgisetä?

No, laske siitä sitten.

Ennen omaan yksityiseen vessaan oksentamaan säntäämistäni halusin kuulla totuuden mieheltäni.

Ruokatorven syöpä, maksassa kaksi etäpesäkettä, ei voi leikata.

Vessassa oksentaessani sappinesteitä, muutakaan ei ollut oksennettavaa parin syömättömän päivän jälkeen, ajattelin, että missään ei ole mitään järkeä. Näin tähtiä ja luulin olevani tosi huonossa elokuvassa. Ei tämän ikäisillä tälläinen ole todellisuutta, herään varmaan kohta. Mitä tämä tarkoittaa ? Onko meillä aikaa kuukausi, vuosi vai kymmenen ??

Ei minulta saa viedä toista puoliskoani. Sama kuin vietäisiin sydän rinnasta.

Pikapäätöksenä oli tehtävä ensimmäisiä käytännön ratkaisuja. 12h tunnin työpäivä ja puolen tunnin työmatka odotti keikkatyöläistä.

Ihmeen nopeasti arvot loksahtavat kohdalleen. Palautin työavaimet, kännykän, kalenterin ja jätin työtoverit sekä pomon totaaliseen kuseen. Paska fakta: itse olemme vielä pahemmassa.