Kello tikuttaa kohta kolmea, joten kukas se täällä on ihan pirteänä...

Tämä päivä on ollut aika peffasta. Avasin verotoimiston kirjeen kera 1000e verojen, elän toiveissa, että saan armoa... ja sitten huomenna (tänään, kohta) aamulla on perunkirjoitusaika lakimiehellä. No, ehtiihän tässä vielä torkahtaa. Otan vaikka kotisudun historiikin käteen.

Paskin (anteeksi) lasku ikinä saapui jo viime viikolla. En halunnut vain avata sitä, mutta tänään oli pakko, että saan sen maksettua ja niihin peruihin mukaan. Ei siinä kummoisia lukenut, vain miehen nimi, tuhkaus, pvm ja summa ja 1kpl.

Olisin mieluusti maksanut yhdessä miehen kanssa mätkyjä talon verran yhdessä ja muuttaneet kaupungin vuokrataloon itänaapureiden, elintasopakolaisten ja romanian mustalaisten kanssa, kuin tämän laskun yksin.

Aika tyhjä olo, surunaama ja kuumat kyyneleet.