Joo, suvusta vähän taas.

Kaverit on olleet jälleen viime aikoina hyvää seuraa, suku ei. Ei sinänsä, että oikeastaan haluaisin kaikkien roikkuvan koko ajan meillä juttelemassa siitä yhdestä ja ainoasta aiheesta, miehestäni tai mein arjen sujumisesta. Ei se ketään sukulaista ihan OIKEASTI  tunnu kiinnostavan. Niin helppoa on jättäytyä huomaamatta, alun "kyllä me autetaan kaikessa" vakuuttelujen jälkeen.

Missä on mun haravointiapu ? Ketä kiinnostaa toimiiko auton vilkku vai saanko sakot ? Miettiikö kukaan ehdinkö tehdä ruokaa ja käydä töissä samaan aikaan ?

Hiton hauskaa, että talvikin tekee tuloaan lumitöiden ja muun hauskan ohella, mutta ainahan sitä voisi muuttaa muualle, ketään se ei hetkauttaisi.