Ei parane olo ei. Torstaina olisi ollut 21v hääpäivä ja tänään vuodatin sohvalla tyttärelle miten suurimmalla osalla meidän tutuista on tullut ero tai sitten ovat onnettomissa liitoissa. Viime vuodet etenkin me nähtiin miehen kanssa toisemme ryppyisinä, mutta yhdessä. Ei ole reilua.

Ja perjantaina 5kk kuolemasta. Minä ilman miestäni, lapset ilman isäänsä. Voi, en ymmärrä miten he pärjäävät, puhua emme oikein asiasta jaksa.

Olen ikionnellinen, että he jaksavat koulunsa hoitaa, vaikka varmasti mättää monena päivänä. Meidän ihanat vahvat lapset