Tänään olin ystäväpariskunnalla käymässä. Oli hyvää tuoretta kotiruokaa, suun kostuketta ja mukavaa juttuseuraa. Naurettiin ja itkettiin, että ihan kaavan mukaan meni siis päivä tavallaan.

Töissä esimiehen kanssa saatiin vilahtamaan neljä tuntia ihan vain kahdestaan keskustellessa ja kyllä, myös itkiessä,  erilaisista asioista, työhön paluusta, kaikesta tapahtuneesta, minun ja muidenkin jaksamisesta ja suhtautumisista. Teki hyvää puhua ja oli ihanaa, kun otettiin huomioon ja annetaan aikaa, kannustetaan töihin paluussa ja jaksamisessa.