Lainauksia ja omia kommenttejani lääkärin pitämästä blogista.

"Potilas tuijottaa apaattisena hoitavaa lääkäriä, eikä ilmeisesti kuule sanomasta muuta kuin sanan SYÖPÄ. Sehän on synonyymi sanalle KUOLEMA."

- Ahaa, siis eihän se haittaa, tämähän paranee tai talttuu viimeistään parin kolmen sytostaattihoidon jälkeen tai sitten, kun minulta on poistettu rinta, rinnat tai mieheltäni vatsalaukku. Tai kun kuolen tähän tautiin.

"Se, että aiemmin suoraan kuolemaan tuomittuja potilaita kyetään pitämään hengissä kauankin, on johtanut siihen ettei hoidoista haluttaisi luopua silloinkaan kun niistä alkaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Ylilyöntejä tapahtuu niin potilaiden kuin lääkärienkin toimesta."

- Jos kyseessä on parantumaton ja vakavasti oirehtiva syöpätyyppi, niin en näe mitään hävittävääkään. Muistaako nämä lääkärit aina, että kyseessä on ihminen, joka voisi olla vaikka hänen oma lapsensa, puolisonsa ?

"Eräs syöpään jo toisen kerran sairastunut mies sanoi, kun oli käynyt selväksi ettei hidastavakaan hoito tehoa ja siirryttiin oireita lievittävään hoitoon: "Tätäkö se loppuaika sitten on, kuoleman odottamista?" Hän uskoi joutuvansa odottamaan vielä viikkoja. Meni kolme päivää, ja kuolema kohtasi hänet nukkumassa. Jälleen kerran melko yllättäen, kaikesta huolimatta."

- Voi kiitos tästäkin tiedosta. Ensi yönä nukuttaa hyvin. Mikäköhän minua vaivaa, kun pitää tuollaista blogia vielä lukea ???