Minulta kyseltiin neuvoja, kun läheinen/tuttu sairastuu syöpään. Miten voisi näyttää, että välittää ja olla ehkä jotenkin tukena ?

Tehtävä on melkein vaikeimmasta päästä, vaikeampaa on vain sitten, jos tarina päättyy huonosti.

- soita tai käy kylässä ja ole kuin ennenkin, anna sairastuneen tai läheisten aloittaa puhuminen sairaudesta. He tekevät sen, jos päivä tai hetki on siihen sopiva

- moni haluaa elää tavallista arkielämää, eli hassua kyllä puhukaa edelleen säästä, naapurien juoruista tai mistä yleensäkään aina ennen puhuitte

- kerro kuitenkin, että haluat auttaa ja olet siihen valmis, oikeasti. Varmista, että he ymmärtävät lupauksesi ja sitten pidä se. Herää yöllä, jos tarvitsee kyytiä sairaalaan. Tarjoudu pesemään pyykkiä tai imuroimaan. Ehdota konkreettisesti, että kävisikö siloin tai silloin, sovi aika, niin se toteutuukin. Perhe usein lamaantuu tälläisessä ja voi olla, että asiat pikkuhiljaa jäävät taloudessa rempalleen, mikään ei huvita

- ruokaakin voi viedä, mutta kannattaa olla selvillä mikä maistuu tai ei, ruokahalu on monella sairastuneella ja läheiselläkin ihan hukassa tai sitten ei vaan pysy juuri mikään sisällä

- älä vaan voivottele tai ala itkeä parkua paikan päällä, heillä on jo ihan tarpeeksi itselläänkin, eikä se auta asiaa, että pitää vielä alkaa muita lohduttelemaan

- jos perheessä on lapsia tai nuoria, puhu heillekin niinkuin ennen. Älä ala säälittelemään tai katso säälivästi, se EI tilannetta auta, vaan saa entistä enemmän tunnelukkoja kiinni.

- sinä et ole sairastunut, eikä sinun isovanhempiesi tai kummien kaimojenkaan kihdit tai diabetekset kiinnosta. Ei ihan oikeasti, sillä se on eri asia, eikä sairastunut tai hänen perheensä sillä hetkellä jaksa kiinnostua juuri muiden terveydentiloista, irtisanomisista, avioeroista tai kanin johtojen puremisista. Heille tärkeää on vain oman vakavan ja pelottavan sairauden kurissapito tai parantaminen.

- älä hermostu tai loukkaannu mahdollisista epämieluisista kommenteista ja mielipiteistä, se on osa kokonaistilannetta, jota yleensä ei itsekään oikein hahmota eikä varsinkaan hyväksy. Useimmat sairastuneet ja läheisensä antaisivat vaikka koko sinun perheesi oman perheenjäsenensä sijaan. Niin tekisit itsekin. Se on ajatusleikki, joka ei useimpia miellytä, mutta on osa ihmisen itsekästä elämänkatsomusta.

Yleisesti ottaen: Ole läsnä, ole se aktiivisempi osapuoli yhteydenotoissa, tee konkreettisia arjen tekoja, varmista, että apusanoma on mennyt perille puhelinnumeron kera ja pidä lupauksesi.